Urho Kekkonen – Sompio – Kemihaara

Urho Kekkosen kansallispuisto – Sompion luonnonpuisto – Kemihaaran erämaa-alue, Suomi

Suomen toiseksi suurin (2547 km²) kansallispuisto (jota kutsutaan myös nimellä UKK-puisto) ja siihen liittyvät Sompion luonnonpuisto (179 km²) ja Kemihaaran erämaa-alue (302 km²) muodostavat yhden Euroopan suurimmista ja upeimmista erämaista (Venäjän ulkopuolella). Suuri osa alueesta on metsätöntä (tunturia ja suota), mutta se sisältää myös laajoja männyn (Pinus sylvestris) ja hieskoivun (Betula pubescens) sekä alueen eteläosassa myös siperiankuusen (Picea obovata) muodostamia lähes luonnontilaisia metsiä (kuva alla), yhteensä lähes 2000 km²; metsiä on hakattu vain paikoin Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosassa sekä Kemihaaran erämaa-alueella¹. Metsät ovat matalia ja avoimia, mutta harmaissa keloissa ja maapuissa, käkkäräisissä männyissä ja avoimissa näkymissä on oma kauneutensa. Etenkin Suomujoen laakson mäntymetsät ovat upeita. Varsinkin tuntureilla koivut ovat pääasiassa tunturikoivua (B. pubescens var. pumila, ks. Boreaalinen vyöhyke). Aluetta käytetään porojen laiduntamiseen. Poron villi kantaisä, sittemmin Suomesta hävinnyt tunturipeura, kuului alueen luonnolliseen eläimistöön, mutta porokarjan ylisuuri koko on lähes hävittänyt kuivempien metsien jäkäläpeitteen. Susia (Canis lupus) valitettavasti ammutaan poikkeusluvilla puistossakin, koska ne aiheuttavat vahinkoa porotaloudelle. Niinpä sudet ovatkin vain harvinaisia vierailijoita Venäjältä. Korkeus merenpinnasta ulottuu 113 metristä (Raja-Jooseppi) 718 metriin (Sokosti), sademäärä on noin 400–500 mm/v ja vuoden keskilämpötila alimmilla korkeuksilla noin -1 °C. Granuliitti on kallioperän yleisin kivilaji¹.

Siperiankuusimetsää loivalla etelärinteellä 330 metrissä Sompion luonnonpuistossa. Myös tunturikoivu ja pensasmainen lapinkataja (Juniperus communis subsp. nana). Kenttäkerroksessa mustikkaa (Vaccinium myrtillus), puolukkaa (V. vitis-idaea) ja juolukkaa (V. *uliginosum*)

Urho Kekkosen kansallispuisto on suosittu vaelluskohde mutta niin laaja, että syrjäisemmissä kolkissa on mahdollista vaeltaa jopa viikkokausia erämaisessa luonnossa näkemättä muita ihmisiä. Vaeltajat liikkuvat ennen kaikkea puuttomalla tunturialueella. Polkujen ulkopuolella vaeltaminen on pääsääntöisesti hyvin helppoa: aluskasvillisuus on matalaa varvikkoa, metsä harvaa ja rinteet loivia. Myös eripituisia vaellusreittejä on runsaasti. Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosassa on suuria arvokkaita² ylitsepääsemättömiä soita. Kansallispuistossa on myös villejä jokia, joiden yli voi olla vaikea päästä ainakin alkukesästä. Suuressa osassa kansallispuistoa telttailu on vapaata, ja ilmaisia autiotupia löytyy myös (jossa voi kuitenkin olla kuorsaaja tai hyttysiä!). Sompion luonnonpuistossa saa liikkua vain kahta polkua pitkin, ja telttailu on sallittua vain Sompiojärven rannalla. Kemihaaran erämaa-alueella ei ole merkittyjä polkuja, mutta liikkuminen ja telttailu on vapaata. Teitä pitkin pääsee moneen paikkaan ympäri aluetta (paitsi itään, missä on Venäjä), bussilla pääsee länsirajalle (https://www.eskelisen.fi/).

Siberian spruce forest on gentle south-facing slope at 330 m in Sompio Nature Reserve. Also Arctic downy birch and shrub-like alpine juniper (Juniperus communis subsp. nana). Bilberry (Vaccinium myrtillus), lingonberry (V. vitis-idaea) and bog bilberry (V. uliginosum) on the forest floor

Pine forest on dry soil at 300 m in Urho Kekkonen National Park. Also Arctic downy birch. Without excessive reindeer browsing the ground would be white from lichens

Old dry pine forest at 320 m in Urho Kekkonen National Park. Also Arctic downy birch

Old pine forest behind mire. Also Siberian spruce and Arctic downy birch. Urho Kekkonen National Park at 310 m

Old pine forest along Suomujoki at 160 m in Urho Kekkonen National Park

Field layer of dry pine forest: Crowberry (Empetrum nigrum, very small leaves), bilberry (pale leaves), lingonberry (dark leaves)

Herb-rich forest along small stream at 300 m in Urho Kekkonen National Park. Siberian spruce (dark foliage), pine (reddish trunks), Arctic downy birch, small alpine junipers

Open woodland with Arctic downy birch and pine in Urho Kekkonen National Park. At the small lake (Pikku Luirojärvi, elev. 321 m.) Siberian spruce stand

Paratiisikuru valley at 400 m in Urho Kekkonen National Park with alpine juniper. On the slope Arctic downy birch woodland

Paratiisikuru (see the previous photo) from above

Rich Arctic downy birch fen at 280 m in Urho Kekkonen National Park, with saplings of alpine juniper and Siberian spruce

Aapa mire at 280 m in Urho Kekkonen National Park. Siberian spruce (narrow crowns) and pine

Edge of aapa mire at 280 m in Sompio Strict Nature Reserve. Siberian spruce (narrow crowns) and pine

Edge of aapa mire at 280 m in Sompio Strict Nature Reserve. Siberian spruce (narrow crowns), pine and Arctic downy birch (background)

Siberian spruce (narrow crowns), pine and alpine juniper (foreground) in aapa mire. The fell is Jorpulipää (470 m). Urho Kekkonen National Park

Forest with Siberian spruce, pine and Arctic downy birch behind aapa mire at 280 m in Urho Kekkonen National Park

Small lake called Koptukaislampi at 280 m in Urho Kekkonen National Park. In the forest Siberian spruce, pine and Arctic downy birch

Lähteet:

Urho Kekkosen kansallispuiston, Sompion luonnonpuiston, Kemihaaran erämaa-alueen sekä Vaaranaavan, Nalka-aavan ja Uura-aavan soidensuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. 2016. Metsähallitus.
Ruuhijärvi, R. (1980): Suoluontoa pohjoisesta etelään. Teoksessa Havas, P. ym. (toim.): Suomen luonto 3: Suot. Kirjayhtymä.