Șinca

Codrul Secular Șinca, Romania

Suojelualuetta kutsutaan myös nimellä Șinca Veche kunnan hallintokeskuksen mukaan. Ydinalue sisältää 3,4 km2 Ţaga-vuoren loivia–jyrkkiä pohjoisrinteitä1. Alue oli säilynyt koskemattomana luoksepääsemättömyytensä ansiosta, kun 1970-luvulla rakennettiin metsätie tulevan suojelualueen läpi1. Ympäröivät laaksot on hakattu sen jälkeen1. Tulevan suojelualueen metsätkin oli tarkoitus hakata mutta lopulta ne kuitenkin suojeltiin, koska niitä pidettiin poikkeuksellisina2. Ydinalueella puita ei ole kaadettu lainkaan2. Se on täysin 4,5 km2 suuruisen1 puskurivyöhykkeen ympäröimä, missä on hakattu jonkin verran2. Vuonna 2017 Șinca lisättiin ”Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät” -maailmanperintöalueeseen.

Aarniometsä koostuu kahdesta vastapäisestä pienestä laaksosta; rajat seurailevat enimmäkseen harjanteita. Mainittu päälaaksossa kulkeva tie jakaa metsän suurempaan läntiseen ja pienempään itäiseen laaksoon. Ikimetsä sijaitsee 790–1400 m korkeudella1. Vuoden keskilämpötila on 4,5–6,5 °C ja vuotuinen sademäärä 800–1100 mm, riippuen korkeudesta3. Sateisin kuukausi on kesäkuu1. Kallioperä koostuu kiilleliuskeesta ja maaperä on hedelmällistä1.

Metsän muodostavat saksanpihta (Abies alba) ja euroopanpyökki (Fagus sylvatica), molemmat lähes 50 % osuudella (kuva alla). Ylimmillä rinteillä on hiukan myös kuusta (Picea abies) 2. Pohjoisrinteestä ja voimakkaasti varjostavista pihdasta ja pyökistä johtuen metsä on hyvin varjoinen. Metsänpohjalla on harva peite mm. karhunvatukkaa (Rubus sp.) ja käenkaalia (Oxalis acetosella).

Saksanpihta–pyökkimetsää. Runsaasti pyökin taimia

1170 m3/ha elävää puuta on mitattu Șincassa, joka sisältää kaikki metsän kehitysvaiheet sekä paljon keloja ja maapuita kaikissa hajoamisen vaiheissa1. Vanhimmat pihdat ja pyökit ovat noin 500-vuotiaita1.

Euroopan korkeimpien saksanpihdan ja pyökin on väitetty kasvavan Șincassa1. Niiden korkeudet vaihtelevat hiukan lähteen mukaan: pihta olisi 62.0 m 3, 62,5 m 1 4 tai peräti 65 m 5 ja pyökki 51 m 3 tai 55.1 m 1. Mittaukset on tehnyt Suceavan yliopisto1 2 käyttäen ultraääni-hypsometriä4, todennäköisesti Vertexiä, jota metsänhoitajat ja metsänhoidon tutkijat rutiininomaisesti käyttävät. Tämäntyyppinen mittalaite kykenee mittaamaan etäisyyksiä vain, kun mitattavan puun runkoon kiinnitetään lähetinyksikkö, joten puun latvaan voidaan mitata vain kulma. Siten mittaus on luotettava vain tasaisella maalla ja kun latva on täsmälleen tyven yläpuolella. Niinpä ei ole yllättävää, että mittaukseni vuonna 2019 TruPulse 200X -laserilla antoi hyvin erilaisia tuloksia: Pihta oli 51,7 m ja pyökki hiukan yli 40 m. Latvusto pyökin ympärillä oli niin tiheä, etten välttämättä löytänyt korkeinta latvaa, mutta joka tapauksessa puu on paljon ilmoitettua matalampi. Sen sijaan löysin todella korkean 48,1-metrisen pyökin, jota yliopisto ei ollut lainkaan noteerannut. Se näkyy selvästi polulta jyrkällä rinteellä 950 m korkeudella. Haluan korostaa, että tällaiset valtavat mittausvirheet eivät ole lainkaan epätavallisia, kun mitataan ultraääni-hypsometrillä tai kulmamittaimella. Valitettavasti monet ”ennätyskorkeudet”, varsinkin vanhemmat, ovat seurausta vääristä mittausmenetelmistä. Vertex on erinomainen ja nopea laite, kun mitataan metsiköiden keskikorkeuksia, mutta sitä ei saisi koskaan käyttää potentiaalisten ennätyspuiden mittaukseen. Hyvä puoli em. mittausvirheissä on, että kuvitellut ennätyskorkeudet ovat saattaneet edesauttaa metsän suojelua. Korkein pihta 1090 m korkeudella on joka tapauksessa hieno yksilö, oikea ”muotovalio” (kuva oikealla). Sen ympärysmitta on noin 4 m. Șincan paksuin puu on suojelualueen hoitajien hyvin tuntema pihta, jonka ympärysmitta on noin 450 cm. Tämän pihdan latva on katkennut, ja se on saattanut olla korkeampi kuin tämänhetkinen korkein puu. Kaikki mainitut puut kasvavat läntisessä laaksossa. Euroopan korkein ja paksuin saksanpihta kasvoi Biogradska Goran kansallispuistossa. Korkeimmat luotettavasti mitatut pyökit ovat noin 50-metrisiä 6.

Alueella elää paljon karhuja (Ursus arctos); myös susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx) ja metsäkissa (Felis silvestris) elävät täällä2.

Șincaan saa mennä vain oppaan seurassa. Opasta voi kysyä metsänhoitovirastosta (Ocolul Silvic Pădurile Sincii). Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.padurilesincii.ro/contact/ . Edes suojelualueen halkaisevaa tietä pitkin ei saa ajaa ilman erikoislupaa2.

KR

Lähteet:

  1. Apostol, J. ym. (2016): Romania: Codrul Secular Șinca. In Kirchmeir, H. & Kovarovics, A. (toim.): Nomination Dossier to the UNESCO for the Inscription on the World Heritage List.
  2. Ghircoias, N., Ocolul Silvic Pădurile Sincii. Henk.koht. tied. (2019)
  3. Bolea, V. ym. (2011): Arborii excepţionali din făgeto-brădetul de la Şinca Veche (Munţii Ţaga, Braşov). Revista de Silvicultură şi Cinegetică 28: 36–41.
  4. Olaru, M. (2013): A fost descoperit cel mai înalt brad din România. Unde se află şi cât de mare este acest colos?
  5. Manole, C. (2016): Raiul de la facerea lumii: Pădurea virgină de la Şinca.
  6. https://www.monumentaltrees.com/en/