Devčića Tavanin aarniometsäalue, Kroatia
Devčića Tavani on yksi muutamista mahtavan Velebit-vuoriston alempana sijaitsevista suojelualueista sekä yksi parhaista esimerkeistä tälle alueelle tyypillisestä pyökki–pihtametsästä. Kuitenkin astuessaan tähän metsään havainnoitsija joutuu kauhistumaan nähdessään lukuisiin ikivanhoihin puihin maalatut punaiset merkit, jotka osoittavat puita, jotka on tarkoitus hakata, lähettää myytäväksi ulkomaille, käyttää halpoihin huonekaluihin tai heittää voimalaitokseen poltettavaksi. Croatian Forest -metsäyhtiölle nämä metsiköt täynnä muistoja, inspiraatiota ja ekologisia arvoja olisivat parempia rahaksi muutettuina. Tätä raporttia kirjoitettaessa (2022) tätä aarniometsää ei olisi enää ollut olemassa ilman Velebitin luonnonpuiston oppaamme sekä usean tutkijan tarmokkuutta.
Devčića Tavani oli tarkoitus hakata vuonna 2022, ja vain yhdistelmä onnea ja tahtoa säästi sen samalta kohtalolta, minkä useimmat vanhat metsät ovat kokeneet. Siinä vaiheessa Devčića Tavanin rajoja ei oltu vielä määritetty tarkkaan, mikä mahdollisti hakkuusuunnitelmien tekemisen huolimatta siitä, että metsä ilmiselvästi on ikimetsä. Jos emme olisi vuoden 2021 loppukesällä päättäneet viime hetkellä lähteä tutkimaan Devčića Tavania, tänään se voisi olla täynnä kantoja. Nyt sille on annettu vanhojen metsien suojelualueen status ja sen pylväiköt tulevat säilymään koskemattomina jälkipolville. Kun sade ja aika ovat muutaman vuoden päästä puhdistaneet puut punaisista merkeistä, jokainen Devčića Tavaniin saapuva voi ihastella tätä luonnonsuojelun harvinaista pyhättöä.
Kuva oikealla: Vasemmalta oikealle: suuria pyökkejä, pihta ja kuusi 1220 metrissä. Keskellä oleva pihta on suurin mitattu tässä metsässä eikä edes sen suuri koko säästänyt sitä tulemasta merkityksi kaatamista varten
Devčića Tavania ei ole paljoa tutkittu. Niinpä tämä raportti pohjautuu omiin tutkimuksiin sekä oppailta saatuihin tietoihin. Devčića Tavani -suojelualue sijaitsee Pohjois-Velebitin alueella suojaisella ”terassilla” lähellä 900 metriä kohti alamaita pudottautuvan jyrkän rinteen reunaa. Se on viimeinen jäänne vanhoista metsistä, jotka kerran peittivät tätä Velebit-vuoriston pohjoisinta aluetta, ja sen nimi tulee tästä suuremmasta alueesta. Devčića Tavani on kooltaan 100 ha koostuen suuremmasta laaksosta täynnä doliineja sekä sitä ympäröivistä sivulaaksoista ja rinteistä. Ikimetsä sijaitsee 1170–1300 m korkeudella. Lähistön ilmastotietojen perusteella vuoden keskilämpötila on alle 6 °C ja sademäärä yli 2200 mm. Aluetta peittää tuottoisa metsä, joka koostuu pyökistä (Fagus sylvatica), saksanpihdasta (Abies alba), kuusesta (Picea abies) ja vuorivaahterasta (Acer pseudoplatanus). Mielenkiintoista on, että pyökin keskimääräinen osuus on suurempi kuin Kroatian kaikissa muissa pyökki–pihta-ikimetsissä. Suurten pyökkien ohella löytyy kuitenkin myös useita suuria pihtoja ja kuusia, ja menneisyydessä pihta on saattanut olla valtapuu osassa metsää, mihin viittaavat suurten pihtojen jäänteet paikoitellen. Saksanpihta taimettuu kuitenkin myös hyvin, mikä viittaa siihen, että on kyse ennemminkin luonnollisesta kierrosta kuin ilmansaasteista tai tiheistä kasvinsyöjien kannoista johtuvasta pihtakannan alamäestä. Devčića Tavanin luonnontilaa osoittavat myös vanhat puut, lahopuun suuri määrä, luonnolliset taimikkoalueet sekä vanhan metsän tunnuslaji raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) [joka suomalaisesta nimestään huolimatta kasvaa lukuisilla muillakin puulajeilla, suom. huom.]. Ainoa merkki ihmisen vaikutuksesta ovat punaiset hakkuumerkit monissa puissa, jotka tulevat häipymään vuosien mittaan. Siihen asti ne toimivat muistutuksena jatkuvasta taistelusta suojelun ja taloudellisten intressien välillä.
Maannos vaihtelee hyvin paksusta suojaisten doliinien ja rinteiden pohjalla hyvin ohueen sammaleisten kallioiden ja jyrkänteiden päällä. Monin paikoin esiintyy sammaleisia metsänpohjalta tai harjanteilta kohoavia kalliomonoliitteja, ja paikoitellen on lähes läpipääsemätöntä kumpuilevien doliinien luonnehtivaa maastoa, jossa vuorottelevat terassit ja syvät rotkot. Topografia vaihtelee tasaisesta rinteisiin, ja tämä alue on yksi parhaista esimerkeistä doliinitopografiasta Kroatian vanhoissa metsissä, mikä antaa sille vaikutelman läpipääsemättömästä erämaasta. Karstigeologian helmi on kalkkikivihuippu, joka nousee Devčića Tavanin yläpuolelle sen kaakkoisrajalla. Vaihteleva maasto johtaa myös vaihteluun puunkasvussa suurista korkeista puista kitukasvuisiin yksilöihin epäedullisilla kasvupaikoilla. Aluskasvillisuus on monin paikoin hyvin kehittynyt sisältäen myös esim. saniaisia sekä ruttojuuria (Petasites spp.). Kaikki puulajit taimettuvat hyvin. Rinteitä on kaikkiin ilmansuuntiin.
Metsä on yleisesti ottaen korkeata, pyökki saavuttaa yli 40 m ja havupuut noin 50 m. Koska pyökki on niin runsas, lajista löytyy paljon vaikuttavan suuria ja kauniita yksilöitä, ympärysmitaltaan se saavuttaa usein 350 cm. Vaahterat voivat tulla suhteellisen suuriksi mutta se on silti pienin ja vähiten runsas puulajeista. Suurimmat puut ovat saksanpihtoja, jotka ovat usein reilusti yli 400 cm ympärysmitaltaan. Suurin ja korkein pihta on ympärysmitaltaan 520 cm ja korkeudeltaan 47 m; sen latva on kuitenkin katkennut ja menneisyydessä se on ollut useita metrejä korkeampi. Sen tilavuudeksi on arvioitu noin 35 m3. Suurin löydetty kuusi on todennäköisesti ympärysmitaltaan noin 440 cm, mutta sitä ei voitu mitata suuren rinnankorkeudella sijaitsevan pahkan vuoksi (kuva yllä). Todennäköisesti suurempia pyökkejä sekä kuusia ja ehkä jopa suurempi pihta löytyisi enemmillä tutkimuksilla. Tänään Devčića Tavani muodostaa arvokkaan alueen ja merkittävän lisän Velebit-vuoriston muihin koskemattomiin alueisiin. Tällaiset ekologisesti vakaat suojelualueet ovat pieniä turvasatamia eläimille ja kasveille paeta ihmisen vaikutuksia ympäristöön.
Yhteenveto pienestä Devčića Tavanissa tehdystä tutkimuksesta kroatiaksi:
https://repozitorij.sumfak.unizg.hr/islandora/object/sumfak:418
Artikkeli kroatiaksi ja kuvia Devčića Tavanin suojelusta:
https://www.agroklub.com/sumarstvo/mapiranje-prasuma-devcica-tavani-prvi-su-predjel-u-kojem-je-pokrenut-ovaj-postupak/73479/
Mielenkiintoisesti kirjoittaja ylistää Croatian Forests -metsäyhtiötä sen toimista metsän statuksen selvittämiseksi. Mystisesti hän kuitenkin sivuuttaa sen, että yhtiö merkitsi lukemattomat vanhat puut hakattaviksi, kunnes luonnonpuiston työntekijät ja tutkijat havaitsivat, mitä yhtiö on tekemässä.
DJ (käännös KR)