Dobroč

Dobročský prales, Slovakia

Dobročský prales kuuluu Slovakian kuuluisimpiin aarniometsiin ja perustettiin jo vuonna 1913 1. Pinta-ala oli alun perin 50 ha ja laajennettiin myöhemmin 102 hehtaariin 1. Dobročský prales on tutkittu läpikotaisin. Pääpuulajit alkuperäisessä osassa ovat euroopanpyökki (Fagus sylvatica), saksanpihta (Abies alba) sekä kuusi (Picea abies). Näiden lisäksi puulajeja löytyy vain muutama, ainakin vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus), metsävaahtera (A. platanoides) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior). Alkuperäinen osa on muuten hyvin lähellä luonnontilaa1, mutta saksanpihdan taimet puuttuvat – seuraus ylitiheistä kasvinsyöjien kannoista tällä alueella. Siten saksanpihdan osuus Dobročský pralesissa on laskenut viimeisinä vuosikymmeninä1 ja tulee laskemaan edelleen, jos voimakas kasvinsyöjien paine jatkuu. Tilanne on huomattavasti parempi Itä-Slovakiassa (ks. Stužica). Viime vuosina kirjanpainaja (Ips typographus) on tappanut ehkä jopa yli puolet kuusista. Suojelualueen uudempaa osaa hallitsee kuusi ja se on vähemmän luonnollinen. Dobročský pralesin läpi kulkee umpeenkasvanut vanha tie. Muuten alkuperäisessä osassa ei ole näkyvissä ihmisen jälkiä kuten sahattuja kantoja.

Metsä on tuottoisa, ja kaikki puulajit saavuttavat merkittäviä korkeuksia. Vuonna 2026 MB mittasi TruPulse 200X -instrumentilla seuraavat maksimikorkeudet: kuusi 60,7 m, saksanpihta 56,8 m, pyökki 47,2 m ja vuorivaahtera 43,3 m. Korkein kuusi on korkein tunnettu puu Euroopan aarniometsissä (Venäjän ulkopuolella) ja toiseksi korkein tunnettu kuusi (Slovenian 62,7-metrisen kuusen jälkeen). Eräs useampi vuosikymmen sitten kaatunut saksanpihta oli rinnankorkeusläpimitaltaan 193 cm ja tilavuudeltaan 55 m3 1 (kuva). Saksanpihta tulee Dobročský pralesissa 450-vuotiaaksi, kuusi noin 350- ja pyökki 220–250-vuotiaaksi 1. Lahopuuta on paljon. Äärimmäisen harvinaisia kuolleella puulla eläviä vanhan metsän indikaattoreiksi kelpaavia sieniä on löydetty Dobročský pralesista, esim. sitruunakääpä (Antrodiella citrinella) ja pohjanrypykkä (Phlebia centrifuga) 2. Pensaskerros on harva ja koostuu lähinnä pyökintaimista. Kenttäkerros on myös harva johtuen hämärästä pohjoisrinteestä; siellä vallitsevat tuoksumatara (Galium odoratum), käenkaali (Oxalis acetosella), keltapeippi (Lamiastrum galeobdolon), haavayrtti (Sanicula europaea) ja saniaiset. Suurien vanhojen puiden (kuva alla) ja suuren lahopuun määrien ansiosta Dobročský pralesista välittyy hyvin aarniomainen ja esteettinen vaikutelma.

Suuri pyökki (edessä) ja pihta (vas.)

Dobročský prales sijaitsee pohjoiseen viettävällä melko loivalla rinteellä 720–1005 metrin korkeudella. Vuoden keskilämpötila on 4,5–5°C, ja vuotuinen sademäärä 890–960 mm 3. Kallioperän muodostavat granodioriitit, graniitit ja dioriitit3. Maaperä on tuottoisa3.

KR, TM & MB

Lähteet:

  1. Korpel’, Š. (1995): Die Urwälder der Westkarpaten. Gustav Fischer Verlag.
  2. Holec, J. ym. (2018): Old-growth forest fungus Antrodiella citrinella – distribution and ecology in the Czech Republic. Czech Mycology 70(2): 127–143, (ISSN 1805-1421).
  3. Saniga, M. & Schütz, J.-P. (2001): Dynamik des Totholzes in zwei gemischten Urwäldern der Westkarpaten im pflanzengeographischen Bereich der Tannen-Buchen- und der Buchenwälder in verschiedenen Entwicklungsstadien. Schweiz. Z. Forstwes. 152 10: 407–416.