Dobran aarniometsä, Itävalta

Vuonna 1910 suojeltu Dobra on pienestä koostaan (12,3 ha) huolimatta tärkeä ja mielenkiintoinen suojelualue sillä se sijaitsee vain 390–550 metrin korkeudella, on optimaalinen puunkasvulle mutta on silti todellinen aarniometsä¹. Metsä on säästynyt ikimuistoisista ajoista koskemattomana, koska paikka oli noin vuoteen 1970 saakka hyvin vaikeasti saavutettava¹. Dobrasta ei löydy välittömiä ihmistoiminnan jälkiä.

Dobra koostuu koillis–lounais -suuntaisesta harjanteesta ja sitä sivuavista rinteistä. Luoteisrinne on hyvin jyrkkä, kaakkoisrinne vähemmän jyrkkä. Euroopanpyökki (Fagus sylvatica) vallitsee. Vuoteen 1974 saakka vuorijalava (Ulmus glabra) oli toiseksi runsain puulaji; tällöin hollanninjalavatauti (Ophiostoma spp.) saavutti Dobran, ja viimeiset isommat vuorijalavat sairastuivat vuonna 1977 ¹. Vielä nykyäänkin metsästä löytyy nuoria vuorijalavia, mutta isommat puut ovat kaikki poissa. Erityisesti harjanteella kasvaa myös isolehtilehmusta (Tilia platyphyllos, kuva alla). Mustaselja (Sambucus nigra) on runsas pensaana ja pienenä puuna. Muut, paljon harvinaisemmat, puut ovat vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus), metsävaahtera (A. platanoides), euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus), lehtosaarni (Fraxinus excelsior), kuusi (Picea abies), saksanpihta (Abies alba) ja kotipihlaja (Sorbus aucuparia) ^{1 2}. Havupuut kuusi ja saksanpihta eivät ole Dobrassa kilpailukykyisiä². Lisäksi isommat saksanpihdat ovat kuolleet ilmansaasteiden tappamina³. Ylitiheät metsäkauriin (Capreolus capreolus) ja saksanhirven (Cervus elaphus) populaatiot vaikuttavat metsän uusiutumiseen voimakkaasti estäen vuorivaahteraa ottamasta vuorijalavan paikkaa pioneeripuuna¹. Pyökki uusiutuu kuitenkin tehokkaasti.

Tuulensuojaisella, pienilmastoltaan suotuisalla¹ ja vähemmän jyrkällä kaakkoisrinteellä kasvaa huomattavan suuria pyökkejä (ympärysmitaltaan 456 cm:n saakka, yksi paksuimmista tunnetuista metsässä kasvavista pyökeistä⁴). Alarinteellä Dobran itäpäässä on myös muutama hyvin korkea pyökki: korkein puu, jonka mittasin vuonna 2017 (TruPulse 200X -laserilla), oli 47,4-metrinen. Dobran korkeimman puun ympärysmitta oli vain 212 cm. Ennen jalavataudin saapumista saavutti vuorijalava 154 cm läpimitan ². Maaperän hedelmällisyyden näkee vaikuttavan puunkasvun lisäksi myös rehevästä ja esteettisesti vaikuttavasta kenttäkerroksesta, johon kuuluvat mm. ikikuuruoho (Lunaria rediviva) ja karhunlaukka (Allium ursinum). Jyrkällä luoteisrinteellä metsä on selvästi niukempipuustoista ja puunkasvu heikompaa³. Vuotuinen sademäärä on 650 mm ja keskilämpötila 7 °C ¹. Kallioperä on gneissiä ².

KR & TM

Lähteet:

1. Mayer, H. & Reimoser, F. (1978): Die Auswirkungen des Ulmensterbens im Buchen-Naturwaldreservat Dobra (Niederösterreichisches Waldviertel). Forstwissenschaftliches Centralblatt 97, 314–21.
2. Mayer, H. (1971): Das Buchen-Naturwaldreservat Dobra/Kampleiten im niederösterreichischen Waldviertel. Teoksessa Mayer. H. (toim.) 1987: Urwaldreste, Naturwaldreservate und schützenswerte Naturwälder in Österreich. Institut für Waldbau, BOKU.
3. Augustin, B.: Aufbau und waldbauliche Beurteilung des Buchen-Urwaldreservates Dobra II im Kamptal. Diplomi, BOKU.
4. https://www.monumentaltrees.com/en/