Steneton luonnonpuisto, Bulgaria

Steneto kuuluu Keski-Balkanin kansallispuistoon ja on myös UNESCOn biosfäärialue. Vuonna 2017 Steneto lisättiin ”Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät” -maailmanperintöalueeseen. Stenetoon kuuluvat kansallispuiston parhaiten säilyneet ikimetsät¹. 36 km² laajuisena se on Bulgarian toiseksi suurin aarniometsä (Dzhendeman luonnonpuiston jälkeen) ². Suurin osa Stenetosta sijaitsee yhdessä suuressa laaksossa, joka jyrkimmässä kohdassaan muodostaa suurenmoisen Steneto-rotkon (kuva alla). Ylimmät rinteet ovat enimmäkseen Steneton ulkopuolella. Korkeus merenpinnasta vaihtelee 760:sta 1940 metriin. Keskirinteillä vuoden keskilämpötila on 4,8–7,0 °C ja vuotuinen sademäärä 800–1300 mm; eniten sataa touko–kesäkuussa³. Rinteet vaihtelevat loivista pystysuoriin.

Steneto sijaitsee alueella, jonka puulajisto on yksi Euroopan rikkaimpia⁴. Koko kansallispuistossa (720 km²) kasvaa yli 50 puulajia. Stenetossa voi olla lämpimillä, kuivilla kasvupaikoilla jopa 20 puulajia hehtaarilla ¹. Suurinta osa siitä kuitenkin vallitsee suvereenisti euroopanpyökki (kuva alla). Runsaampia sekapuita on muutama, etenkin saksanpihta, kuusi ja vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus). Havupuita on enemmän varjoisissa rotkoissa (kuva yllä) ja ylhäällä lähellä metsänrajaa. Euroopanhumalapyökki (Ostrya carpinifolia) on yleinen aurinkoisilla jyrkänteillä. Euroopanpyökki saavuttaa noin 300 vuoden iän¹.

Suuret kasvinsyöjät, etenkin metsäkauris (Capreolus capreolus), olivat hyvin runsaita vuoteen 1990 saakka, mutta alueelle uudelleen istutettu susi (Canis lupus) ja valitettavasti myös salametsästys pitävät nykyään niiden kannat kurissa³. Lehmät laiduntavat vapaasti Stenetoa reunustavilla niityillä ja vaeltavat myös sen joillekin reuna-alueille.

Muutama merkitty vaellusreitti kulkee Steneton läpi. Yöpyminen on mahdollista muutamassa majatalossa Steneton reunoilla; niiden ympärillä voi myös telttailla. Tie Steneto-rotkon pohjoispäähän ei ole ajokelpoinen. Rotkoon päästäkseen on parasta aloittaa vuoriston eteläpuolelta (joko lyhyt mutta jyrkkä noin 1000 metrin nousu Karnaresta tai nousu hiihtohissillä Sopotista, mistä vajaan 10 km vaellus melko tasaista vuorenharjannetta), yöpyä Dermenka-majatalossa ja vaeltaa rotkoon etelästä.

KR

Lähteet:

1. http://whc.unesco.org/en/tentativelists/6013/
2. Veen, P. ym. (2010): Virgin forests in Romania and Bulgaria: results of two national inventory projects and their implications for protection. Biodivers Conserv 19:1805–1819.
3. Sakalian, M. (toim.) 2000: Biological Diversity of the Central Balkan National Park. USAID.
4. Svenning, J.-C. (2010): Geography, topography, and history affect realized-to-potential tree species richness patterns in Europe. Ecography 33: 1070-1080.