Nadžak Bilon aarniometsäalue, Kroatia

Kroatian suurin vuoristo Velebit pitää sisällään myös joitain Kroatian hienoimmista ikimetsäjäänteistä. Monet näistä aarniometsä- ja suojelualueista ovat kooltaan 100 ja jotkut yli 1000 hehtaaria, mutta Nadžak Bilo vain 18 ha. Se myös sijaitsee korkealla ja näennäisen suojattomalla harjanteella. Miten tällainen pieni metsänsuojelualue voi sisältää yhden Kroatian, ellei koko Euroopan, upeimmista metsiköistä? Huolimatta alueen koosta Nadžak Bilosta löytyy useita hyvin suuria puita ja kaksi jättiläismäistä ennätyksiä hipovaa yksilöä. Siitä, miksi ja edes milloin Nadžak Bilo on perustettu, ei tunnu löytyvän mitään mainintaa, mutta sitä selvästi käytetään tutkimustarkoituksiin puuston korkean iän vuoksi. Nadžak Bilo on hyvä esimerkki siitä, kuinka upeita metsiköitä ja ennätyspuita voi löytyä syrjäisistä ja ilmeisen epätodennäköisistä paikoista, ja se on erityisen kiinnostava tutkittaessa vanhan metsän luonnollista pitkäaikaista kehitystä.

Nadžak Bilon aarniometsä ei ole ainutlaatuinen vain Pohjois-Velebitillä vaan koko Kroatiassa. Se sisältää useita hyvin suuria doliineja, rinteitä ja harjanteita, jotka sijaitsevat juuri Krasno-laakson yllä kohoavien huippujen alapuolella. Vaikka aarniometsä ei ole suuri, se on melko syrjäinen ja siellä on vahva erämaan tunnelma. Doliinit ovat tarpeeksi suuria vaikuttaen metsän rakenteeseen ja monimuotoisuuteen kuin pienet laaksot. Doliineissa maannokset ovat syvempiä, ilmankosteus korkeampi ja ne ovat paremmin tuulelta suojassa verrattuna ympäröiviin huippuihin ja harjanteisiin. Tämä näkyy rehevänä saniaisten ja ruttojuurten (Petasites spp.) aluskasvillisuutena samoin kuin sammalpeitteenä. Tuottoisia korkeita metsikköjä kasvaa heti matalien ja kitukasvuisten puiden peittämien harjanteiden alapuolella. Ikimetsästä ei löydy merkkejä ihmisen vaikutuksesta lukuun ottamatta tieteellisten tutkimusten merkkejä, ja se sijaitsee n. 1300–1400 m korkeudella. Velebitin vuoriston samankaltaisten paikkojen ilmastotietojen perusteella vuoden keskilämpötila on alle 5 °C ja sademäärä yli 2200 mm. Puut ja havainnolliset vanhan metsän kehityksen vaiheet tekevät tästä suojelualueesta ainutlaatuisen. Vaikka se sisältää kaikkia kehitysvaiheita, on siirtymä kehityksen loppuvaiheesta taimettumisvaiheeseen erityisen mielenkiintoinen. Nadžak Bilon eräät osat sisältävät hyvin suuria ja vanhoja puuyksilöitä, jotka ovat myös sukupolvensa suurimpia ja vanhimpia jäljellä olevia yksilöitä. Välittömästi näiden veteraanien ympärillä, joista monet ovat jo kuolleita, kasvaa nuoria pyökkejä. Kun tällaisten paikkojen viimeiset jättiläiset kaatuvat ja maatuvat, nuori pyökkimetsä ei sisällä mitään merkkejä siitä, että paikalla kasvoi aiemmin suurempia puita. Tällainen sukupolvidynamiikka näyttää, kuinka hämäävä metsän rakenne voi olla ja kuinka metsän menneisyyden rakenne vaikuttaa sen nykyiseen lajikoostumukseen ja ikään. Tällaisen metsän pitkäaikaisen kehityksen tutkiminen auttaa meitä ymmärtämään, että ihmiselämä on vain lyhyt silmäys metsän sukupolvikiertoon.

Runsaslukuisimmat puulajit ovat euroopanpyökki (Fagus sylvatica), saksanpihta (Abies alba), kuusi (Picea abies) ja myös vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus). Kaikki nämä puut saavuttavat suuria mittoja. Rinteitä löytyy kaikkiin suuntiin mutta pohjois-, itä- ja länsirinteitä on eniten. Karstimaalle tyypillisiä ovat paljaat kalliot ja jyrkänteet siellä täällä läpi metsän. Osaa tästä ikimetsästä ei ole vielä tutkittu eikä Nadžak Bilosta ole juuri kirjoitettu tieteellisiä artikkeleita. Ehkä suuria ja korkeita puita löytyy vielä lisää. Tästä johtuen tämän tekstin tiedot pohjautuvat suoraan omiin kenttätutkimuksiin sekä metsän tuntevan oppaamme tietoihin. Opas on tarpeellinen Nadžak Biloon pääsemiseksi.

Lähes kaikissa Kroatian vuoristojen alempien rinteiden vanhoissa metsissä on havupuita ympärysmitaltaan 500 cm ja korkeudeltaan 50 m. Vuoristojen suojelualueet hyvillä kasvupaikoilla käsittävät suhteellisen suuren pinta-alan ja monet näistä suojelualueista ovat pinta-alaltaan vähintään 100 ha. Siitä huolimatta sekä korkein että suurin havupuu Kroatian aarniometsissä on löydetty näköetäisyydellä toisistaan Nadžak Bilon 18 ha aarniometsässä. Eräs tieteellinen artikkeli väittää Nadžak Bilossa kasvavan yli 500-vuotiaan pihdan, jonka läpimitta olisi yli 185 cm. Toiset lähteet ovat kuitenkin väittäneet, ettei tämä suojelualue ole edes olemassa ja paikalla on todellisuudessa talousmetsää. Ennen tässä metsässä käyntiä olin pohdiskellut mahdollisuutta, että em. suuri pihta olisi väärään paikkaan eksynyt ”Tsaarinpihta” (Car Jela). Tämä puu kasvaa Velebit-vuoriston samalla alueella ja on joidenkin lähteiden mukaan Euroopan suurin pihta. Se on todellakin valtava puu, jonka massiivinen runko on ympärysmitaltaan yli 630 cm ja tilavuudeltaan ainakin 60 m³. Koska sen latva on katkennut, todennäköisesti salamaniskusta joskus menneisyydessä, on puulla korkeutta ”vain” 48 metriä. Sen iäksi on arvioitu noin 500 vuotta. Latvan katkeamiskohdan paksuuden perusteella sen aiempi korkeus on saattanut olla ainakin 55 metriä. Kun lopulta pääsin Nadžak Bilon aarniometsään, selvisi välittömästi, että tässä vuoristossa on muitakin jättiläismäisiä pihtoja. Kuoppaiset metsätiet ja jyrkät nousut johtivat harjanteelle, jota peitti jokseenkin tavallinen metsä, joka vaikutti mahdottomalta paikalta löytää suuria puita, mutta päästyämme harjanteen laelle, harjanteen toisella puolella tuli näkyviin suuri painanne. Siellä alle 100 metrin päässä alhaalla doliinissa ovat puujättiläisen jäännökset, joka on saattanut kasvaa siellä jo, kun Kolumbus saapui Amerikkaan.

Nadžak Bilon jättipihta on nyt kuollut mutta aikoinaan se on varmuudella ollut suurin puu Kroatian vuoristometsissä. Se on ollut paljon suurempi kuin mikään muu puu tässä metsässä, joista moni muu on jo suuri puu. Kelon koosta arvioituna puu on ollut elävänä tilavuudeltaan todennäköisesti noin 60 m³. Sen korkeutta ei ole koskaan mitattu mutta muut paljon nuoremmat puut Nadžak Bilossa ylittävät 45 m, joten tämän kokoinen puu on voinut olla selvästi yli 50-metrinen. Noin 700 cm ympärysmitallaan se näyttää olevan jopa paksumpi kuin ”Tsaarinpihta”, mikä saattaa tosin johtua sen kasvupaikasta rinteellä, kun ”Tsaari” kasvaa tasaisella maalla. Jyrkällä rinteellä kasvavien puiden ympärysmitta mitataan usein hieman maanpinnan yläpuolelta ylärinteen puolella. Tästä johtuen rinteillä kasvavan puun ympärysmitta vaikuttaa olevan suurempi, vaikka se olisi rungoltaan identtinen tasaisella maalla kasvavan puun kanssa. Jos ympärysmitta mitataan korkeimmalta maanpinnan tasolta, se on suunnilleen sama (yli 630 cm) molemmilla pihdoilla.

Jos löytyy yksi jättiläispuu, löytyy toinenkin. Vain hieman alempana samalla rinteellä tulee näkyville vanha kuusi, joka kohoaa metsänpohjalta kuin jättiläismäinen pilari. Kun katsoo tarkemmin ylös sen runkoa pitkin, huomaa kuitenkin sen katkenneen. Nadžak Bilon kuusi on saattanut kerran olla Euroopan korkein luonnonpuu ja se on yhä elossa mutta sen runko on katkennut noin 35 metrissä. Ylempi puolisko makaa tyven vieressä ja sen ehjän osan pituus on 24 metriä. Loppu on murskautunut rungon pudotessa maahan, mutta sen yläosan paksuuden perusteella kokenut oppaamme arvioi sen olleen ainakin 5 m pidempi. Hän on nähnyt puun ennen sen katkeamista ja muistaa sen kohonneen yli kaikkien muiden korkeiden puiden sen ympärillä. Näin puu on voinut olla vähintään 64 m korkea, joten se olisi ollut lajinsa korkein tunnettu edustaja ja Euroopan korkein alkuperäispuu! Puu on myös massiivinen: sen ympärysmitta on noin 550 cm ja tilavuus arviolta 45 m³ ennen katkeamista. Štirovačan suurimman puun ohella se on voinut olla myös Kroatian suurin kuusi.

Koska tämä kuusi on kuitenkin katkennut ja ylin latva hajonnut sirpaleiksi, ei alkuperäistä korkeutta voi mitenkään vahvistaa. Epäilemättä se on ollut yksi korkeimmista koskaan löydetyistä kuusista ja varmasti Kroatian korkein. Tämän kuusen lisäksi oppaamme mainitsi toisen samankokoisen kuusen, joka on kaatunut myrskyssä, jonka luona emme kuitenkaan käyneet. Elävän jättiläiskuusen vieressä kasvaa valtava elävä pihta, jonka runko on myös katkennut puolesta välistä. Sen ympärysmitta on 515 cm ja ennen katkeamista se on saattanut olla tilavuudeltaan noin 35 m³.

Näiden jättiläispuiden lisäksi Nadžak Bilossa on pihtoja ja kuusia ympärysmitoiltaan 440–500 cm ja korkeudeltaan noin 50 m. Pyökit ovat myös upeita ja jotkut puut ovat ympärysmitoiltaan yli 350 cm ja korkeudeltaan 40 m. Nadžak Bilon metsä ei ole pienestä koostaan johtuen yhtä vaihteleva kuin jotkut muut metsät, mutta sen syrjäinen sijainti lähellä vuorenhuippuja, kontrasti harjanteiden ja doliinien välillä, koskemattomuus, ennätyspuut ja uskomattomat maisemat tekevät siitä yhden Kroatian upeimmista metsänsuojelualueista.

DJ (käännös KR)

Lähteet:

https://repozitorij.sumfak.unizg.hr/islandora/object/sumfak%3A1750/datastream/PDF/view