Muita aarniometsiä

Muita aarniometsiä

Tässä listaan joitakin tärkeitä aarniometsiä, jotka eivät (vielä) ole tällä sivustolla. Lista on kaukana täydellisestä!

Albania

  • Rrajca: Euroopanpyökki (Fagus sylvatica) – saksanpihta (Abies alba) -metsä, myös makedonianmänty (Pinus peuce) 1. 21 km2 laajuinen Rrajca sijaitsee Shebenik–Jabllanicën kansallispuistossa. Koko metsäala ei ole kuitenkaan vanhaa metsää, ja osa Rrajcasta sijaitsee metsänrajan yläpuolella. Pääsy sallittu vain tutkimustarkoituksissa oppaan kanssa.

Bosnia-Hertsegovina

  • Janj: 57 hehtaarin pyökki – saksanpihta – kuusi (Picea abies) -aarniometsä.
  • Lom: 56 hehtaarin pyökki – saksanpihta – kuusi (Picea abies) -aarniometsä. Pääsy sallittu vain tutkimustarkoituksissa.

Romania

  • Cheile Nerei–Beusnita: Pyökkivaltainen ikimetsä kalkkikivellä. Monimuotoinen sekapuusto. Cheile Nerei–Beusnita on kooltaan 42,9 km2 sisältäen hiukan puoliluonnollisia niittyjä. Sijaitsee samannimisessä kansallispuistossa.2
  • Gemenele: Sijaitsee Retezatin kansallispuistossa. Hyvin jyrkkä 16,3 km2 laajuinen suojelualue ulottuu laaksonpohjan pyökkimetsästä vuoristosekametsän, kuusimetsän ja vuorimäntypensaikkojen (Pinus mugo) kautta aina alpiiniselle vyöhykkeelle ja Retezat-vuoren huipulle (2482 m).

Ruotsi

  • Hamra: Hamran kansallispuiston nykyinen laajuus on 14 km2 mutta vain alkuperäinen 28 hehtaarin laajuinen osa on täysin koskematon. 21 ha siitä on kuusi–mäntymetsää, loput suota ja lampea. Vaelluspolku.3
  • Sjaunja – Stora Sjöfallet: 2851 km2 laajuinen Sjaunjan luonnonsuojelualue sisältää 580 km2 kuusi- ja mäntymetsää ja 525 km2 tunturikoivikkoa (Betula pubescens var. pumila). Suurin osa metsästä on ikimetsää. Vaikeapääsyinen soiden, jokien ja pitkien kävelymatkojen vuoksi.4 Tähän liittyvä 1278 km2 laajuinen Stora Sjöfalletin kansallispuisto sisältää 281 km2 tunturikoivikkoa ja 26 km2 mäntymetsää. Tekojärvi ja tie jakavat Stora Sjöfalletin kansallispuiston läntiseen ja itäiseen osaan. Itäinen osa liittyy Sjaunjan luonnonsuojelualueeseen ja läntinen enimmäkseen metsättömään Sarekin kansallispuistoon.3

Slovakia

  • Vihorlat: 28 hehtaarin pyökkivaltainen aarniometsä. Sotilasalueen sisällä, joten pääsy kielletty.

Slovenia

  • Pečka: 60 hehtaarin pyökki – saksanpihta-aarniometsä.
  • Rajhenavski Rog: 51 hehtaarin pyökki – saksanpihta-aarniometsä. Suojeltu jo 1894.

Suomi

  • Lemmenjoki: Suomen suurin kansallispuisto (2858 km2), suunnilleen puolet metsää, enimmäkseen mäntyä ja tunturikoivikkoa. Eteläisimmässä osassa ollut hieman hakkuita.5 Liittyy Norjan Ylä-Inarijoen kansallispuistoon (1409 km2, enimmäkseen tunturikoivikkoa ja paljakkaa)
  • Vesijako: Etelä-Suomen koskemattomin metsä. 114 ha. Kuusi–mänty. Suomen korkein luonnonpuu, 45-metrinen kuusi, kasvaa vesijaossa. Koska Vesijako on luonnonpuisto, pääsy sallittu vain tutkimustarkoituksissa.

Sveitsi

  • Derborence: Saksanpihta–kuusiaarniometsä. Suojelualue on 52 ha, josta 22 ha on metsää.6

Tšekki

  • Boubín: Boubínský prales. 47 hehtaarin pyökki–saksanpihta–kuusiaarniometsä. Tiheät kasvinsyöjäpopulaatiot vahingoittaneet aluskasvillisuutta, vaikka alue aidattu (aita usein rikki). Vaelluspolku aidan ulkopuolella.

Ukraina

  • Maramarosh: Myös nimillä Maramorosh, Marmarosh ja Maramures. Pyökki – saksanpihta – kuusi. 21 km2 aarniometsä. Koska sijaitsee rajavyöhykkeellä, vierailu vaatii erikoisluvan.7
  • Uholka–Shyrikyi Luh: Sanotaan olevan suurin (88 km2) aarniometsä Euroopan lauhkealla vyöhykkeellä (Venäjän ulkopuolella). Vanha metsä jakaantuu kuitenkin kahteen erilliseen suunnilleen yhtä suureen osaan: Uholka and Shyrikyi Luh; lisäksi Shyrikyi Luhin koskematon osa on vain juuri ja juuri yhtenäinen7. Siitä huolimatta yksi suurimmista ikimetsistä. Pyökkimetsää2. Viime aikoina pieniä laittomia hakkuita8. Lyhyitä vaelluspolkuja7.

KR

Lähteet:

  1. Knapp, H. D. Schroeder, C. & Schwaderer, G. (2014): Report of the Excursion to Ancient Beech Forests in Albania and Macedonia. EuroNatur Spezial 01/2014.
  2. http://whc.unesco.org/en/list/1133/documents/
  3. Sweden’s National Parks (1998). Swedish Environmental Protection Agency.
  4. Naturreservatet Sjávnja/Sjaunja i Gällivare kommun – Utvidgning av reservatet samt revidering av föreskrifter. Länsstyrelsen Norrbotten. 2011.
  5. Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma (2009). Metsähallitus.
  6. Brang, P., Heiri, C. & Bugmann, H. (toim.): Waldreservate. 50 Jahre natürliche Waldentwicklung in der Schweiz. Haupt.
  7. Brändli, U.-B., Dowhanytsch, J. (toim.) 2003: Urwälder im Zentrum Europas. Ein Naturführer durch das Karpaten-Biosphärenreservat in der Ukraine. Birmensdorf, Eidgenössische Forschungsanstalt WSL; Rachiw. Haupt.
  8. Pers. comm.