Multiharju

Multiharjun aarnimetsä, Suomi

72,5 ha suuruinen1 Multiharjun aarnimetsä kuuluu 45,5 km2 laajuiseen Seitsemisen kansallispuistoon. Multiharju suojeltiin jo vuonna 1910 ja sen uskotaan ollen silloin täysin luonnontilainen1. Valitettavasti tie jakaa aarniometsän pohjoiseen ja pienempään eteläiseen osaan.

Alue koostuu soiden ympäröimästä harjusta. Ympäröivät suot ovat noin 160 metrin korkeudella ja Multiharjun korkeimmat kohdat ovat noin 190 metrissä. Vuotuinen sademäärä on noin 700 mm ja keskilämpötila noin 4,5 °C 2.

Hienointa Multiharjussa ovat ehkä vanhat, jopa lähes 400-vuotiaat, kilpikaarnaiset männyt (Pinus sylvestris), jotka ovat elämänsä aikana selvinneet useista metsäpaloista3 (kuva oikealla). Metsäpalojen loppumisen jälkeen kuusi (Picea abies) on valtaamassa tuoreeksi kankaaksi luokiteltavan metsän. Multiharju onkin pääosin kuusimetsää, jossa on seassa paljon vanhoja mäntyjä muistoina entisaikojen metsäpaloista. Siellä täällä kasvaa myös raudus- (Betula pendula) ja hieskoivuja (B. pubescens) sekä haapoja (Populus tremula) (kuva alla). Metsä ei ole erityisen korkeaa: sekä kuusi että mänty yltävät parhailla paikoilla Multiharjun juurella lähes tasaisella maalla noin 30 metriin. Lahopuuta on paljon. Aluskasvillisuutta hallitsevat sammalet ja mustikka (Vaccinium myrtillus), kuivemmilla paikoilla myös puolukka (V. vitis-idaea).

Muutama iso haapa kuusivaltaisessa metsässä lähes tasaisella maalla. Taustalla myös muutamia mäntyjä. Oikeassa reunassa kuolleita koivuja

Useampi merkitty polku kulkee Multiharjun vanhan metsän läpi. Niiden lisäksi metsässä ei näy merkkejä ihmisen toiminnasta. Vaellus on helppo aloittaa Multiharjun pysäköintipaikalta ikimetsän läpi kulkevalta länsi-itä -suuntaiselta tieltä. Siitä etelään johtavalla polulla on hyvin vähän kulkijoita, pohjoispuolella paljon enemmän. Telttailu on kielletty Multiharjulla mutta sen ulkopuolella kansallispuistossa sallittu merkityillä telttailualueilla3.

KR

Lähteet:

  1. Niittylahti, A. (2013): Seitsemisen metsien käytön historiaa 1800-luvulta tähän päivään. Tampereen Ammattikorkeakoulu.
  2. https://en.climate-data.org
  3. https://www.luontoon.fi/