Havešová

Havešová, Slovakia

Kuten Stužica, kuuluu myös 1,7 km2 suuruinen Havešová Poloninyn kansallispuistoon ja vuodesta 2007 ”Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät” -maailmanperintöalueeseen. Lukuun ottamatta pientä aluetta nuorempaa metsää Havešován kaikkein alimmassa osassa1 ei metsästä löydy lainkaan merkkejä siitä, että sitä olisi aikaisemmin hyödynnetty2. Aarniometsä loivilla–jyrkillä etelä–länsi -rinteillä ulottuu noin 460 metristä aina Havešován korkeimpaan kohtaan harjanteella eli 741 metriin. Vuoden keskilämpötila on 6,0−6,5 °C ja sademäärä 800–850 mm 3. Kallioperä koostuu hiekka- ja savikivestä, maaperät ovat hedelmällisiä3.

Suurin osa Euroopan ikimetsistä sijaitsee ylemmillä rinteillä, missä lehtipuut eivät saavuta suurimpia mittojaan johtuen viileämmästä ilmastosta. Havešovásta tekee erityisen sen alempien osien sijainti euroopanpyökin (Fagus sylvatica) kasvulle optimaalisilla alarinteillä. Alempana metsä on käytännössä puhdasta erittäin hyväkasvuista pyökkimetsää (kuva oikealla). Korkein puu, jonka mittasin vuosina 2015 ja 2020 Nikon Laser 550A S ja TruPulse 200X -laitteilla, oli 48,3-metrinen. Vielä korkeampia on ilmoitettu1 2 4 mutta ne on mitattu todennäköisesti tangenttimenetelmällä, joka usein antaa todellista suuremman tuloksen5. Minulla (KR) oli kuitenkin mahdollisuus mitata vain osa potentiaalisista ennätysmetsiköistä, joten yli 50-metrisen pyökin olemassaolo on hyvin mahdollista Havešovássa. Yli 40-metrisiä pyökkejä on todella paljon ja osa niistä myös varsin paksuja, yli 4 m ympärysmitaltaan. Aluskasvillisuus on hyvin vähäistä ja lajiköyhää, lähinnä pyökin taimia ja vähän mm. tuoksumataraa (Galium odoratum), keltapeippiä (Lamiastrum galeobdolon) ja saniaisia; itse asiassa on mahdollista löytää metsiköitä, joissa ei kasva kuin yksi kasvilaji – pyökki! Lähellä harjannetta tuulet kaatavat enemmän puita, ja metsä on avoimempaa ja aluskasvillisuus runsaampaa. Ylempänä metsässä kasvaa hiukan myös muita puulajeja: vuorivaahteraa (Acer pseudoplatanus), metsävaahteraa (A. platanoides), lehtosaarnea (Fraxinus excelsior) ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Havešovásta löytyy kaikkia metsän kehitysvaiheita ja kaiken kokoisia tuulenkaatoaukkoja, suurin osa pieniä. Kuollutta puuta on paljon. Vuonna 2014 myrsky kaatoi 8 ha metsää1.

Havešován läpi johtaa yksi merkitty mutta hyvin vähän käytetty vaelluspolku, jonka alun koordinaatit ovat N49°00’20.4”, E22°19’48.4”. Polun alulle saakka ei voi ajaa autolla, sillä metsätiellä on puomi, ja loput 3,5 km on käveltävä. Puomin luo mahtuu parkkiin vain kaksi autoa. Havešováan päästyä saa olla aivan rauhassa: se on niin kaukana asutuksesta, etteivät sivilisaation äänet kuulu sinne. Joskus harvoin joku paikallinen saattaa tosin ajaa metsätietä, mikä tietysti kuuluu metsään. Polun alkukohdassa on informaatiokyltti, jossa sanotaan ”mystinen vanha metsä”. Ja todellakin, tässä metsässä on jotain mystistä, sen jättiläismäisissä pyökeissä, syvässä varjossa, purojen jyrkkärinteisissä painanteissa sekä ihmisen vaikutuksen ja jälkien puuttumisessa!

KR & TM

Lähteet:

  1. http://www.pralesy.sk/
  2. Korpel’, Š. (1995): Die Urwälder der Westkarpaten. Gustav Fischer Verlag.
  3. http://whc.unesco.org/uploads/nominations/1133.pdf
  4. Drossler, L. & Lupke, B.v. (2007): Bestandesstruktur, Verjungung und Standortfaktoren in zwei Buchenurwald-Reservaten der Slowakei. Allg. Forst. Jagdztg. 178, 121–135.
  5. Bragg, D. C., Frelich, L. E., Leverett, R. T., Blozan, W. & Luthringer, D. J. (2011): The Sine Method: An Alternative Height Measurement Technique. The Forest Service, United States Department of Agriculture, Research Note SRS-22.