Čorkova Uvalan aarniometsäalue, Kroatia
Kroatian tunnetuimman kansallispuiston Plitvicen metsät kuuluvat Kroatian suurimpiin suojeltuihin metsiin. Mahtavin näistä kaikista metsistä on Čorkova Uvalan aarniometsä. Plitvicen suurin nähtävyys on karstigeologian luoma jokilaakso, jossa lukemattomat erikokoiset vesiputoukset yhdistävät 16 järveä väreiltään syvänsinisestä täysin värittömään. Järvet sijaitsevat 534–638 m korkeudella. Kansallispuiston metsät ovat varsin hyvin säilyneitä ja peittävät laajoja alueita noin 400 metristä lähes 1300 m korkeudelle. Vaikka todellisia ikimetsiä puiston alueella on vain kaksi, Čorkova Uvala sekä pyökkiaarniometsä Medvedak, on koko puisto täynnä suhteellisen vanhaa ja luonnollista metsää. Joillakin alueilla, kuten Crna Rijekalla, on jopa noin 50-metrisiä ja ympärysmitaltaan 4-metrisiä kuusia.
Čorkova Uvalan suojelualue on perustettu vuonna 1965 ja on siten Štirovačan laakson ohella Kroatian vanhin vanhojen metsien suojelualue. Se on myös kaikista Kroatian vuoristoikimetsistä parhaiten tutkittu, kuuluisin ja epäilemättä yksi kauneimmista – täydellinen esimerkki tyypillisestä painanteiden ja rinteiden pyökki–pihtametsästä. Vanha metsä sisältää noin 80 ha tuottoisaa pyökin (Fagus sylvatica), saksanpihdan (Abies alba) ja kuusen (Picea abies) muodostamaa metsää. Vuorivaahteraa (Acer pseudoplatanus) kasvaa siellä täällä. Ikimetsä sijaitsee 860–1028 m korkeudella, vuotuinen keskilämpötila on noin 6 °C, sademäärä noin 1900 mm ja pinnanmuodot vaihtelevat loivista rinteistä ja doliineista jyrkänteisiin. Maannos on monilla kasvupaikoilla syvä mutta paikoitellen myös hyvin ohut ja kivinen. Karstitopografia doliineineen, jyrkänteineen ja rotkoineen on hyvin muodostunut. Rinteet ovat pääosin itään ja koilliseen viettäviä. Nimi Čorkova Uvala tulee lähistöllä sijaitsevassa suuremmassa laaksossa olevasta niitystä ja entisestä kylästä. Metsä on erittäin hyvin säilynyt sisältäen paljon lahopuuta sekä vaikuttavan korkeita ja suuria puita. Ainoat merkit ihmisen vaikutuksesta ovat tutkimusalojen merkit sekä muistoina muinaisen läheisen kylän asukkaista muutama yksittäinen kanto. Alueelle on lähes mahdotonta päästä ilman opasta, muuten sinne pääsy edellyttäisi useamman tunnin vaellusta (yhteen suuntaan).
Čorkova Uvalan metsät kuuluvat todennäköisesti Kroatian saksanpihtavaltaisimpiin aarniometsiin; siten siellä on myös paljon suuria pihtoja. Se on myös yksi Kroatian matalimmalla sijaitsevista pihtaa ja kuusta sisältävistä aarniometsistä, mikä todennäköisesti johtuu sen sijainnista kauempana merestä ja kylmemmästä ilmastosta. Lähempänä Adrianmerta samanlaiset aarniometsät kasvavat yleensä 900–1400 metrissä.
Čorkova Uvalasta on julkaistu lukuisia tutkimuksia, jotka sisältävät kuitenkin myös ristiriitaisia tietoja, esimerkiksi liittyen puiden mittoihin, johtuen mahdollisesti erilaisista mittausmenetelmistä. Aiemmin kansallispuiston internet-sivustolla annettiin kuusen ja pihdan maksimikorkeudeksi noin 50 m, pihdan maksimiympärysmitaksi 440 cm ja kuusen 410 cm. On kuitenkin olemassa myös mainintoja 58-metrisestä pihdasta sekä läpimitaltaan jopa 170 cm paksuisesta pihdasta. Tällä hetkellä kansallispuiston internet-sivustolla mainitaan pihtayksilö, jonka ikä olisi 500 vuotta, läpimitta 150 cm ja korkeus 58 m. Allekirjoittanut ei kuitenkaan pysty todentamaan näiden mittausten paikkansapitävyyttä, ja eri enimmäismitat voivat kuulua erillisille puille. Em. pihdan on väitetty olevan Kroatian korkein puu, mutta mittasimme jo latvansa menettäneen kuusen Nadžak bilon aarniometsässä, joka on ollut useita metrejä korkeampi. Myös Štirovačan aarniometsässä on ollut suunnilleen yhtä korkea kuusi. Jos em. pihta on todella 58 m korkea, se voi olla kuitenkin Kroatian korkein elävä puu. Toisistaan poikkeavien tietojen hämmentävän sekasotkun takia on kuitenkin vaikea päättää, mikä lähteistä on luotettavin. Eräs lähde peräti antaa pihdan maksimiläpimitaksi 149 cm, kuusen 112 cm ja pyökin 193 cm! Pyökin ei tiedetä saavuttavan näin suuria läpimittoja luonnonmetsissä. Toisaalta kuusi saavuttaa suurempia läpimittoja, kuten tällä sivulla kuvattu yksilö. Eräs toinen tutkimus antaa pyökin maksimiläpimitaksi myös 149 cm mutta mainitsee korkeimman 58-metrisen puun läpimitan olevan 148 cm. Ei ole mahdotonta, että 149-senttinen ja 148-senttinen puu ovat sama yksilö, jotka on virheellisesti listattu eri yksilöinä. On jopa mahdollista, että väitetty 58-metrinen puu ei ole erityisen paksu tai että korkeusmitta on epäluotettava mittaus ajalta ennen modernia lasertekniikkaa. Myös erot 170 cm ja 150 cm läpimitoissa voivat johtua eri mittausstandardeista (mittaus 130 cm ylimmän maanpinnantason tai keskimääräisen maanpinnantason yläpuolelta). Lisätutkimukset voisivat auttaa joko vahvistamaan tai kumoamaan em. väitteet.
Ristiriitaisista ja mahdollisesti liioitelluista mittauksista huolimatta Čorkova Uvalassa puut voivat tulla suuriksi ja metsiköt ovat runsaspuustoisia johtuen suotuisasta ilmastosta; lähes 800 m3 elävää puuta on mitattu eräällä pienellä alalla. Todennäköisesti jotkut muut hehtaarin suuruiset alat sisältävät yli 1000 m3 elävää puuta. Kaikki vanhan metsän kehitysvaiheet ja rakenteet löytyvät täältä; metsässä on sekä korkeita avaria pylväistöjä että tiheitä taimikoita. Aluskasvillisuus on kasvupaikasta riippuen paikoitellen runsasta, paikoitellen olematonta. Kallionjyrkänteet ja doliinit luovat vaihtelevan ja mielenkiintoisen maiseman, joka aiheuttaa vaihtelua myös puunkasvussa. Puiden maksimimitat ovat todennäköisesti verrattavissa Kroatian muihin tuottoisiin vuoristometsiin. Valitettavasti suurinta osaa Čorkova Uvalasta ei ole vielä kunnolla tutkittu tätä sivua varten.
Čorkova Uvalan maisema koostuu yleisesti ottaen suhteellisen tiheästä ja korkeasta metsästä, jossa on yksittäisiä suuria puita hajallaan doliinien ja kivisten harjanteiden välissä. Huomattavaa on maaperästä ja maaston muodoista johtuva kasvupaikkojen suuri vaihtelu. Syvillä maannoksilla tasaisella tai loivalla maalla metsä kehittyy korkeiden runkojen pylvästöksi, kuten yleisesti Europpan tämän metsävyöhykkeen parhailla kasvupaikoilla. Kuusi ja pihta saavuttavat säännöllisesti 50 m korkeuden parhailla kasvupaikoilla ja pyökki tulee usein yli 40-metriseksi. Korkeimmat mitatut puut olivat 53-metrinen kuusi (kuva oikealla) ja 44-metrinen pyökki. Suurin löydetty puu oli kuusi, jonka ympärysmitta oli yli 500 cm ja arvioitu tilavuus yli 30 m3. Johtuen sen sijainnista kansallispuistossa Čorkova Uvalaa ympäröivät suhteellisen koskemattomat erämaa-alueet, mikä tekee siitä kruununjalokiven yhdessä Kroatian suurimmista ja villeimmistä suojelluista metsäekosysteemeistä.
DJ (käännös KR)
Lähteet:
https://hrcak.srce.hr/file/48592
https://zir.nsk.hr/islandora/object/sumfak:1317/preview
https://np-plitvicka-jezera.hr/prasuma-corkova-uvala/
